Vuosi on jälleen vaihtunut ja on aika aloittaa uusi vuosi tuoreilla ajatuksilla ja tavoitteilla. Itse olin jo enemmän kuin valmis jättämään vuoden 2017, sillä se piti sisällään paljon vaikeita aikoja ja surua. Toki loppuvuodessa oli myös hyvääkin, mutta silti olen iloinen vuoden 2018 starttaamisesta! Aika menee todella vauhdikkaasti ja siksi tykkään itse asettaa aina tavoitteita seuraavalle vuodelle. Näin estän sen, että vuosi lipuu ohi ja jään pohtimaan mitä olen tavoitteideni saavuttamiseksi tehnyt, vai olenko oikeastaan mitään. Tavoitteiden asettamisessa on tärkeää myös pitkin vuotta pysähtyä tarkastelemaan niiden etenemistä ja asettaa välitavoitteita. Monet suunnitelmat kaatuvat siihen, että tavoite on kokonaisuudessaan liian suuri toteutettavaksi, eikä ennen pääpalkintoa ole minkäänlaisia välietappeja.
Usein uudenvuodenlupaukset liittyvät terveellisempiin elämäntapoihin; liikunnan lisäämiseen ja ruokavalion puhdistamiseen. Kuntosalit ja ryhmäliikuntatunnit täyttyvät tammikuussa uusista innokkaista kuntoilijoista niin, että tilat käyvät ahtaiksi. Ne, joille nämä kuuluvat elämäntapoihin vuoden ympäri, heittelevät sarkastisia vitsejä siitä, kuinka salit ovat tyhjiä jo helmikuun alussa. Silloin tarkkaan suunniteltu muutos loppuu ja tutut kasvot jäävät jäljelle kuntosalien käyttäjäkuntaan. Mielestäni on upeaa, että ihmiset tekevät näitä muutoksia ja vaikkei liikunta jäisi niissä määrin päivittäiseen elämään, kun ollaan 31.12 skumppalasin äärellä sovittu, niin onhan se silti merkki siitä kuinka paljon asiaa arvostaa! Haluaa yrittää, on valmis aloittamaan ja ennen kaikkea tekee muutoksen nykyiseen. Paineet ovat varmasti korkealla jo pelkästä uudesta elämäntavasta, eikä sitä auta kanssakuntoilijoiden kritiikin ajatteleminen. Vuosikin vaihtui sopivasti juuri maanantaina niin uudet toimintatavat pääsi omaksumaan heti. Kaikkihan tiedämme, että mitkä tahansa muutokset (etenkin liikunta- ja ruokavaliomuutokset) alkavat aina maanantaina. Ensi maanantaina.
Tavoitteiden takana on aina tarve muutokselle ja tämä usein sivuutetaan tavoitteita asettaessa. Saadakseen jotain tilalle, on aina luovuttava jostakin nykyisestä. Näitä suunnitellessa tulisikin realistisesti miettiä, mistä asioista on valmis luopumaan ja mitkä tuntuvat liian vaikeilta menettää. Näitä punnitessa pääsee helpommin ratkaisuun, joka on kestävä ja kantaa pidemmälle. Usein, jos muutosta pitää alkaa miettiä "sitkun" tai "mutkun" kautta, niin se on liian suuri toteutettavaksi tai pelko muutosta kohtaan on suuri. Kun tavoitteen saa mieleensä, on usein todella helppoa alkaa miettiä syitä miksi ei onnistuisi. Jopa paljon helpompaa kuin vain päättää onnistuvansa. Olipa muutos sitten elämäntavoissa, parisuhteessa, ystäväpiirissä tai työelämässä, kannattaa miettiä mikä on pahinta, mitä muutoksesta voi seurata. Lopulta se tuskin on niin ylitsepääsemätöntä, vaikkei muutoksen läpivieminen syystä tai toisesta onnistuisi suunnitelmien mukaan. Pelkäämme epäonnistumista ja sitä miltä näytämme muiden silmissä, jos emme pääse maaliin suunnitelmamme kanssa. Rohkeutta on kuitenkin päättää, että on tarpeeksi hyvä yrittämään ja ansaitsee muutoksen. Tämän jälkeen vastoinkäymiset tuntuvat osalta matkaa, sillä päämäärä pysyy samana niistä huolimatta.
Olen itse tavoitteellinen ja sen vuoksi halusin asettaa tavoitteita myös tälle vuodelle. Muista vuosista poiketen juuri mikään niistä ei ole aikaan sidottu, kunhan ne toteutuvat vuoden 2018 aikana. Liikunnan saralla haluan monipuolistaa kehoani - haluan siitä löytyvän voimaa, kestävyyttä, notkeutta ja räjähtävyyttä. Näiden tavoitteiden pohjalta kehitän treeniäni niin, että kaikki osa-alueet tulee huomioitua. Haluan myös oppia nauttimaan juoksemisesta. Olen aina kokenut tasaisen juoksulenkin melko puuduttavaksi ja pisin yhtämittainen juoksumatkani on jäänyt n. 8 kilometriin. Tätä täytyy ehdottomasti korottaa ja opetella nauttimaan juoksusta jo sen monipuolisuuden vuoksi. Konkreettiseksi tavoite tuli, kun olin tyttökaverieni kanssa kahvilla ja päätimme osallistua toukokuussa Helsinki City Run- tapahtumaan, jossa matkat ovat 10km, 21km ja 42km. Sitten, kun juoksujalka alkaa nousta niin päätämme vasta mille matkalle osallistumme. Ystäväni juoksi viime vuoden lopulla ensimmäisen puolimaratoninsa ja inspiroi sillä meitä kahta muutakin aloittamaan juoksuharrastuksen! On myös motivoivaa, että on yhteinen tavoite, sillä se luo edellytykset paremmalle onnistumiselle. Enhän minä halua olla se, joka skippaa tuon tapahtuman ja astelee pizzajonoon sen sijaan. Enhän? Piti hetki miettiä, mutta ei, en halua.
Juoksun lisäksi liikunnallisiin tavoitteisiin haluan lisätä kehonhuollon. Aloitin joogan viime syksynä ja sitä jatkan edelleen, mutta kehonhuoltoon täytyy panostaa huomattavasti enemmän. Tavoitteenani on myös saada notkea keho, eikä se onnistu jos joka paikkaa kolottaa ja jäsenten taivuttaminen aiheuttaa kipua. Hyvin huollettu keho myös toimii paremmin, liikeradat ovat täysiä ja palautuminen on nopeampaa. Siinä tarpeeksi syitä ottaa se listalle mukaan!
Suurimmat tavoitteeni ovat kuitenkin työ/kouluelämässä, mutta vaikeaksi ne luo se, etten osaa kirjoittaa ylös tarkkaa määritelmää tavoitteilleni. Haluan kehittää osaamistani ja ymmärrystäni liike-elämästä lukemalla paljon kirjoja, seuraamalla ajankohtaisia ilmiöitä ja keskustelemalla aiheesta ihmisten kanssa, jotka avaavat minulle uusia näkökulmia. Haluan kehittää rohkeutta, kokeilla ja hakea muutosta. Osallistua projekteihin, jotka tuovat minulle uutta. Ennen kaikkea haluan kehittää jotakin omaa, uutta ja sellaista, jolla on tulevaisuus. Tähän en vielä osaa rakentaa portaita, joilla päämäärään päästään. Uskon kuitenkin, että kun keräännyn yhteen ihmisten kanssa, joilla on sama tavoite, luomme mahdollisuuden jonkin hienon idean syntymiseen.
Ihanaa uutta vuotta kaikille ja pitäkää kiinni tavoitteistanne, olette onnistumisenne ansainneet!
- Marianne
Kommentit
Lähetä kommentti